Tänään kävin erään sukulaiseni luona. Hän on minua muutaman vuoden vanhempi. Hän soitteli aamulla ja pyysi käymään kahvilla. Kun ei ollut tälle päivälle muutakaan, lähdin ajelemaan sinne. Pääsin ihan kunnialla perille, vaikka tie olikin paikka paikoin liukas, ilman hiekkaa ja jäinen koko matkalla.

Mulla olisi tässä yksi juttu...

Kahvin jälkeen sitten lyötiin "viisaat" päämme yhteen ja aloitettiin koota - kuntopyörää!

Minä, joka olen hyvin vähän koonnut mitään hyllykköä kummempaa, huomasin pian touhuavani ruuvien ja muttereiden, johtojen ja mittareiden kanssa.

Onneksi ei tarvinnut purkaa muuta kuin ohjaustanko, jota ensin yritettiin asentaa takaperin. Mittaristo ei sitten sopinut paikoilleen, joten totesimme, että otetaan auki ja aloitetaan uudestaan. Sitten sopi mittaritkin paikoilleen.

Tarvinneeko tuota mainitakaan, että oli muuten hauskaa molemmilla.

Huomenna pitää vielä soittaa ja tarkistaa, että masiina on kasassa edelleen ja on kestänyt koekäytön.

Ettei vaan vahingossa ole jäänyt joku ruuvi löysälle...

 

Ihan vakavasti ottaen. Nykyään kaikki, jopa astianpesuharjasta lähtien, on tee-se-itse systeemillä koottavia tavaroita. Varmaan, kun ne tehdään kaukomailla halvalla työvoimalla, ne pitää vielä saada rahdattua tänne Pohjolaan mahdollisimman edullisesti. Siispä ne täytyy pakata mahdollisimman pieneen tilaan. Myymälässä varastotila maksaa myöskin ja kotiin kuljetus on kätevää, kun isokin tuote mahtuu vaikkapa henkilöautoon. Mutta sitten, ennenkuin pääset ottamaan käyttöön minkä vempeleen tahansa, saakin ahkeroida kotvasen ja tovin vielä päälle. Niin, ellet sitten ole tekniikan ihmelapsi, jolle kaikki napsahtaa kerralla kohdalleen. Tai sitten insjinnyörij, kuten naapurin mummo aikoinaan sanoi.

Olipa ne aikoja, kun tavarat sai valmiina kotiin ja ne vieläpä oli tehty kestämään vuosien käytön.